Visit Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellénin ja Turun kauppakamarin matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Suominen-Åkerlundin kannanotto kaupunkikulttuurin ahdinkoon ja sen hengissä pysymiseen.

Helsinki –62 %, Tampere –36 % ja Turku –36 %. Tammi-syyskuun yöpymisluvut verrattuna edelliseen vuoteen ovat karua luettavaa. Olipa kyse kaupunkien hotelleista, ravintoloista, teattereista tai tapahtumatuottajista, dramaattiset käyrät ja pitkät miinukset ovat tulleet valitettavan tutuiksi kuluvan vuoden asiakastilastoista ja yritysten kirjanpidoista. Pirullinen koronavirusepidemia on työntänyt kotimaisen kaupunkimatkailun kuilun partaalle.

Visit Turku ja Turun kauppakamari toimivat tiiviissä yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Jaamme kumppaneidemme ja koko kotimaisen matkailualan huolen epävarmasta tulevaisuudesta, mutta kaupungeissa on nyt kyse paljon laajemmasta ilmiöstä kuin matkailun ahdingosta.

”Kaupunkikulttuurin kuolema” on sanapari, joka voi kuulostaa otsikolta teatterin esitteessä, mutta se on uhkakuva, joka on syytä nostaa valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Mitä tapahtuu kaupunkikulttuurille, kun matkailu tyrehtyy? Mitä tapahtuu matkailulle, jos kaupunkikulttuuri hiipuu? Mitä tapahtuu kaupungille, jos kaupunkikulttuuri kuolee?

Matkailu ja kaupunkikulttuuri eivät syki siiloissaan vaan aidossa vuorovaikutuksessa. Vilkas ja värikäs kaupunkikulttuuri on urbaania imua. Se on niin sanottu pehmeä pito- ja vetovoimatekijä, joka houkuttelee alueelle paitsi matkailijoita, myös uusia asukkaita, työntekijöitä ja yrittäjiä. Matkailu kannattelee kaupunkikulttuuria ja kaupunkikulttuuri kaupunkia. Koronakriisi on nyt keikauttamassa ihanaa symbioosia kuolettavaksi ketjureaktioksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuun Suhdannebarometrissa Suomen matkailu- ja ravintola-alan yritykset arvioivat suhdannenäkymät synkiksi. Näkymien saldoluku –77 on lähes sama kuin keväällä, jolloin kurimus pääsi täällä valloilleen. Koronavirustilanne on edelleen hankala, mutta haluamme kannustaa kaupunkilaisia ainakin lähimatkailijoiksi, jotka käyttävät mahdollisimman paljon paikallisia palveluita ymmärtäen tarjonnan arvon.

Kaupunkikulttuurin helmiä erehdytään usein pitämään itsestäänselvyytenä. Yhtälö on yksinkertainen: jos kaupunkikulttuuria elävöittävällä yrityksellä tai toimijalla ei ole tuloja, on vaikea pitää yllä palveluja ja jatkaa toimintaa. On tietysti elintärkeää, että kotimaiset matkailijat lähellä ja kaukana ovat liikkeellä vastuullisesti. Yritykset ja palveluiden tuottajat tekevät hartiavoimin töitä taatakseen asiakkaille turvallisen kokemuksen.

Turussa – suomalaisen kaupunkikulttuurin synnyinseudulla – on syksyn aikana työstetty kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattua viestintää matkailun turvallisuudesta sekä koottu paikallisia toimijoita yhteiseen kampanjaan. Vaikka tilanne on tukala, innostamme ihmisiä arjen irtiottoihin inspiraation kautta.

Haluamme herättää keskustelua ja koota voimia myös valtakunnallisesti. Mitä hyviä innovaatioita ja ratkaisuja kaupunkien yritykset, toimijat, vaikuttajat ja päättäjät voivat jakaa toisilleen? Miten pidämme omaleimaiset kaupunkikulttuurimme elossa yli koronaviruskriisin?

Nyt on hyvä hetki nähdä kaupungit kilpailijoiden sijaan kohtalotovereina.

Anne-Marget Hellén, Visit Turun matkailujohtaja ja Tuija Suominen-Åkerlund, Turun kauppakamarin matkailuvaliokunnan puheenjohtaja