Varsinais-Suomen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita saaristosta ja länsinaapureilta. Herkkuruuat valmistuvat silakasta ja varhaiskauden vihanneksista.

Resepti: Varilimppu

Ainekset

Taikina
1 l vettä
1 kg ruisjauhoja
1 dl mämmimaltaita
1 dl taikinan juurta
30 g hiivaa
0,5 rkl fenkolia
0,5 rkl pomeranssinkuorta
1 rkl kuminoita
1 rkl suolaa
0,5 dl siirappia

Voiteluun
Munaa

Valmistusoje

1. Kuumenna kolmasosa vedestä ja lisää siihen mämmimaltaat ja ruisjauhot. Lisää seos taikinajuurattuun taikinatiinuun, ripottele pinnalle ruisjauhoja ja peitä tiinu antaen sen tekeytyä lämpimässä paikassa noin tunnin verran. Toista prosessi niin, että lisäät vellin joukkoon taas kolmasosan vedestä kuumennettuna ja ripottelet pinnalle ruisjauhoja. Toista vielä kertaalleen tunnin kuluttua ja anna imeltyä seuraavaan päivään.

2. Seuraavana päivänä lisää taikinaan suola, mausteet ja hiiva sekä siirappia maun mukaan. Alusta taikina ruisjauhoilla kiinteäksi taikinaksi ja kohota. Leivo taikinasta kaksi limppua, kohota nämä kertaalleen ja voitele lopuksi munalla. Paista kohtalaisessa uuninlämmössä noin tunnin verran.

Suomalaista ruokakulttuuria ovat muovanneet aikojen saatossa niin itäiset kuin läntiset vaikutteet. Esihistoriallisella ajalla Suomessa oli kaksi asutuskeskusta: yksi idässä Laatokan Karjalassa ja toinen Turun ja Kokemäen seudulla lännessä. Alueiden väliset yhteydet olivat niin vähäisiä, että Suomeen muodostui kaksi keskenään hyvin erilaista ruokakulttuuria.

Ennen Suomessa elettiin omavaraistaloudessa. Ruokaa tehtiin niistä aineksista, joita omassa kunnassa oli kuhunkin vuodenaikaan tarjolla. Maakuntien perinneruuat ovat tätä perua. Vaikka erot ovat ajan myötä tasoittuneet, vaalivat maakunnat ylpeinä omia perinneherkkujaan.

Saariston silakkaa ja varhaisperunoita

Turku on osa läntistä keittoruoka-aluetta. Varsinais-Suomen monipuolinen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Läntisiä vaikutteita selittää ilman muuta meren läheisyys. Veneliikenteen mukana tuli ruokakulttuuriin uusia tuulia.

Kalaruuat ovat varsinaissuomalaisille tuttuja. Herkkuja valmistuu muun muassa ahvenesta, siiasta ja hauesta. Silakka on myös erittäin suosittu raaka-aine. Se maistuu niin keitettynä, paistettuna, hiillostettuna kuin suolattunakin. Kylkeen sopivat oman pellon perunat.

Varsinais-Suomen ilmasto on ihanteellinen monenlaisten vihannesten viljelyyn. Varsinais-Suomen maanviljelijät ovat olleet edelläkävijöitä Suomessa muun muassa sokerijuurikkaan, rypsin, tomaatin, kasvihuonekurkun, mansikan ja varhaisvihannesten viljelyssä.

Saariston varhaisperuna on herkkua, jota koko Suomi arvostaa. Turussa juhlitaan joka vuosi Neitsytperunafestivaalia ja maamme ensimmäiset varhaisperunat tulevat vuosittain Rymättylästä.

Varilimppu on Varsinais-Suomen maakuntaruoka

Varsinais-Suomessa on leivottu monenlaisia leipiä. Ruisleipää leivottiin pari kertaa vuodessa. Suuret määrät leipiä jätettiin kuivumaan katonrajan orsiin. Myös omena- ja silakkaleivät ovat maakunnassa tuttuja. Juhlapöytään leivottiin kuitenkin varilimppu, joka on myös valittu Varsinais-Suomen maakuntaruuaksi.

Varilimppu on hapanimelä ruislimppu, jonka maku saa säväyksen kuminasta ja pomeranssinkuoresta. Katso alta varilimpun resepti ja silmäile kartasta tarkemmin suomalaisia perinneherkkuja.

Katso lisää perinneherkkuja Expedian Makuja Suomesta -kartasta:


Makuja Suomesta by ExpediaFI


Teksti: Iiris Lagus
Kuva: Elina Manninen, Keksit/Visit Finland
Lähteet: ruokatieto.fi